Maailma muuttuu ja viranhaltijat sen mukana

Virkamiesten toimintaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Digitalisaatio ja moninaiset yhteiskunnalliset odotukset luovat uusia haasteita virkamiehille, jotka joutuvat tasapainoilemaan lakisääteisten velvoitteidensa ja kansalaisten vaatimusten välillä. Tässä blogitekstissä tarkastellaan, kuinka nämä tekijät vaikuttavat virkavastuuseen ja virkamiesetiikan toteutumiseen julkishallinnossa.

Virkavastuu ja virkamiesetiikka ovat keskeisiä periaatteita julkishallinnossa, jossa virkamiesten tehtävä on varmistaa yhteiskunnan oikeudenmukainen ja tasapuolinen palvelu. Muuttuva toimintaympäristö haastaa kuitenkin nämä perinteiset arvot useilla tavoilla, mikä edellyttää virkamiehiltä syvällistä ymmärrystä niin oikeudellisista kuin eettisistä vastuista.

Kuka on päätöksien takana?
Digitalisaatio ja sen mukanaan tuomat teknologiset innovaatiot ovat lisänneet julkishallinnon avoimuus vaatimuksia sekä parantaneet kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Toisaalta tämä tuo haasteita virkamiesten tietosuojavastuulle, sillä tietoturvaan liittyvät kysymykset voivat aiheuttaa vakavia seuraamuksia, ellei niitä ei huomioida riittävästi. Virkamiehillä on vastuu käsitellä kansalaisten tietoja luottamuksellisesti ja oikeudenmukaisesti samalla, kun he ovat usein julkisen tarkastelun kohteena. Julkisuuden paine saattaa vaikuttaa siihen, miten päätökset tehdään ja kuinka puolueettomuus toteutuu käytännössä.

Erityisesti virkasalaisuusrikosten osalta Suomi poikkeaa muista maista, sillä salassapitorikoksia ei arvioida erillisinä virkarikoksina, vaan ne kuuluvat yleiseen salassapitorikosten tunnusmerkistöön. Lahjusrikosten sääntely taas on erilaista; Saksassa, Alankomaissa ja Virossa lahjusrikoksia käsitellään virkarikoksina, kun taas Suomessa niille on oma tunnusmerkistö. Tämä voi vaikuttaa rangaistusten ankaruuteen, sillä Suomessa lahjusrikosten rangaistukset ovat yleensä lievempiä kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka
tilastot osoittavat lahjusrikosten olevan harvinaisia.

Digitalisaatio on tuonut myös tullessaan erilaisia innovaatioita, kuten automattisen menettelyn. Kun julkishallinnossa käytetään päätösautomaatiota, aiheuttaa se oikeuspoliittisia ja hallinto-oikeudellisia kysymyksiä. Kuka kantaa virkavastuun automaattisen menettelyn yhteydessä? Suomen lainsäädännössä lähdetään siitä, että julkisen hallinnon prosessissa päätöksentekijänä on ihminen. Tekoäly on tullut jäädäkseen ja tämä tulee vaikuttamaan niin lainsäädäntöön kuin viranhaltijoiden toimintaan tehtävissään.

Kriisissä ei pidä kriisiytyä

Myös julkisen sektorin nopeat muutokset – kuten poliittiset suunnanmuutokset, taloudelliset haasteet tai yllättävät kriisitilanteet – voivat edellyttää virkamiehiltä päätöksiä, joissa lakisääteiset normit ja eettiset periaatteet voivat joutua ristiriitaan. Esimerkiksi kiireelliset kriisitilanteet, joissa tarvitaan nopeaa reagointia, haastavat samalla sekä virkavastuun että virkamiesetiikan toteuttamista käytännössä.

Näiden tekijöiden vuoksi julkishallinnon virkamiesten on jatkuvasti syvennettävä osaamistaan ja päivitettävä tietojaan yhteiskunnallisista, teknologisista ja kansainvälisistä kehityskuluista, jotta he voivat tehdä vastuullisia ja perusteltuja päätöksiä yhteisen edun mukaisesti. Tämä ei tarkoita silti sitä, että virkamies olisi kuin marionetti. Virkamies on edelleen itsenäinen vastuunkantaja tehtävässään.

Terveyspalvelut Helsingissä: Yhdenvertaisuutta ja laadukasta hoitoa
Helsinki on Suomen suurin kaupunki, ja sen terveyspalvelut vaikuttavat suoraan satojen tuhansien asukkaiden hyvinvointiin. Hyvin toimivat terveyspalvelut ovat elintärkeä osa kaupunkilaisten arkea, ja niiden tulee olla saavutettavissa kaikille riippumatta henkilön tulotasosta, iästä tai asuinalueesta.

Haasteet ja mahdollisuudet
Helsingin terveyspalvelut kohtaavat monia haasteita. Palveluiden kysyntä kasvaa väestön ikääntyessä ja kaupungin kasvaessa. Samaan aikaan henkilöstöpula, pitkät jonot ja resurssien riittävyys ovat ongelmia, jotka kaipaavat kiireellisiä ratkaisuja. Näihin haasteisiin on vastattava investoimalla terveydenhuollon henkilöstöön, kehittämällä digitaalisia palveluita ja varmistamalla, että perusterveydenhuolto toimii sujuvasti. On myös tärkeää kuunnella asukkaita ja ottaa heidän tarpeensa huomioon palveluiden
suunnittelussa.

Haluan olla mukana rakentamassa Helsingistä kaupunkia, jossa jokainen saa tarvitsemansa hoidon oikeaan aikaan. Ennaltaehkäisyyn, henkilöstön hyvinvointiin ja toimiviin peruspalveluihin paostamalla ovat avaimet kestävään terveydenhuoltoon.

• Nopeammat hoitoonpääsyt: Hoitotakuu on toteutettava siten, että kiireetön hoitoalkaa seitsemän vuorokauden kuluessa tarpeen toteamisesta. Tämä vaatii lisärersursseja perusterveydenhuoltoon ja henkilöstön rektytointiin.
• Ennaltaehkäisy ensisijalle: Satsaaminen hyvinvointia edistäviin palveluihin, kuten liikuntaan, mielenterveyspalveluihin ja neuvoloihin, auttaa vähentämään raskaampien hoitojen tarvetta.
• Digitaaliset ratkaisut tukemaan hoitoa: Kehittyneet digipalvelut, kuten etävastaanotot ja itsehoitoa tukevat sovellukset, voivat helpottaa terveyspalveluiden saavutettavuutta ja sujuvoittaa hoitopolkuja.
• Henkilöstö hyvinvoinnin keskiöön: Terveydenhuollon ammattilaiset ovat palveluiden selkärankana. Heidän jaksamisensa ja palkkauksensa parantaminen ovat ensisijaisia tavoitteita.

Jokaisella on oikeus laadukkaaseen hoitoon riippumatta siitä, missä asuu tai paljonko ansaitsee. Helsingissä on varmistettava, ettei kenenkään tarvitse odottaa hoitoa kohtuuttoman kauan tai kärsii palveluiden puutteista.Haluan että vanhukset saavat arvoisensa hoidon, perheet voivat luottaa lapsensa terveydenhuoltoon ja nuoret saavat mielenterveyspalveluja ilman pitkiä jonotusaikoja. Terveyspalveluiden kehittäminen ei ole menoerä, vaan investointi inhimillisempään ja yhdenvertaisempaan yhteiskuntaan.